Turkin vaalit: miksi kansa äänesti Erdogania
Oikeus- ja kehityspuolue (AKP) säilyttää enemmistön yllätystuloksissa pelon ja väkivallan ilmapiirissä
Dimitar Dilkoff/AFP/Getty Images
Turkin hallitseva keskustan oikeistopuolue on vahvistanut otettaan vallasta ja voitettu ennenaikaiset parlamenttivaalit, jotka palauttavat sen kesäkuussa menettämän enemmistön.
Analyytikot sanoivat, että äänestäjät pelkäsivät terrori-iskuja ja kaaosta, jos he äänestäisivät jotain muuta puoluetta kuin pääministeri Recep Tayyip Erdoganin autoritaarista Oikeus- ja kehityspuoluetta (AKP).
'Heinäkuun jälkeen lisääntyneet terrori-iskut ja talouden heikkeneminen loivat pelkoa poliittisesta epävakaudesta', turkkilainen analyytikko ja kolumnisti Mustafa Akyol sanoi. Al jazeera .
Odottamattomalla tuloksella AKP onnistui saamaan 49,4 prosenttia äänistä, mikä riittää 316 paikan enemmistöön Turkin parlamentissa, yleisradioyhtiö raportoi.
Pääoppositio CHP sai noin 25 prosenttia äänistä, kansallismielinen MHP-puolue 11,9 prosenttia ja kurdimielinen HDP hieman yli 10,5 prosenttia.
Äänestykset pidettiin hallituksen joukkojen ja kurdikapinallisten välisen lisääntyvän väkivallan ja kasvavan huolen siitä, että yhteenotot voisivat olla merkki laajemman sisälliskonfliktin alkamisesta.
Erdogan sanoi, että tulos 'välitti tärkeän viestin' kielletylle Kurdistanin työväenpuolueelle (PKK), että 'sorto ja verenvuodatus eivät voi olla rinnakkain demokratian kanssa'.
'Ihmisemme osoittivat selvästi 1. marraskuuta pidetyissä vaaleissa, että he suosivat toimintaa ja kehitystä kiistan sijaan', hän lisäsi.
Mutta vaalitulos voisi 'pahentaa erimielisyyksiä maassa, joka on syvästi polarisoitunut sekä etnisten että lahkojen mukaan', sanoo. Huoltaja .
Erdoganin kriitikot varoittavat myös, että hän voisi käyttää uutta mandaattiaan tehostaakseen hyökkäyksiä kurdikohteisiin kaakkoisosassa ja jatkaakseen eriävien äänien hillitsemistä.
'Hänellä on nyt puolet kansallisista äänistä hänen puolellaan puolustaakseen legitiimiyttä ja ehkä jopa carte blanchea laajentaakseen valtaansa autokratiaan', Yavuz Baydar väittää. Huoltaja .
'Tällä tuloksella Turkki ei lähesty vakautta, vaan sen järjestelmäkriisi syvenee.'
Onko Turkki oman sisällissodansa partaalla?
29 lokakuuta
Turkissa järjestetään tällä viikolla uudet parlamenttivaalit hallituksen joukkojen ja kurdikapinallisten välisen lisääntyvän väkivallan taustalla.
Kansakunta lähtee vaaleihin jälleen tänä sunnuntaina kesäkuun vaalien jälkeisen pattitilanteen jälkeen - ja kasvavat huolet siitä, että äänestys ei juurikaan tukahduta kasvavaa konfliktia.
Mikä aiheutti jännitteiden lisääntymisen?
Hauras tulitauko valtion ja Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) välillä katkesi heinäkuussa, kun hallitus aloitti ilmaiskut militanttien leirejä vastaan Pohjois-Irakissa.
Ryhmä, jota Turkin hallitus ja useat länsivaltiot pitävät terroristijärjestönä, on taistellut kurdivähemmistön autonomian lisäämisestä 1980-luvulta lähtien.
Yli 40 000 ihmistä on kuollut kapinan alkamisen jälkeen BBC .
Turkki äskettäin kärsi tappavimman terrori-iskun sen historian aikana, kun yli 100 ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui itsemurhaiskussa rauhanmarssia pääkaupungissa Ankarassa.
Tuhannet olivat kokoontuneet vaatimaan armeijan ja PKK:n välisen väkivallan lopettamista. Vaikka hyökkäyksestä syytettiin laajalti Islamilaista valtiota, hallitus vastasi lähettämällä lisää sotakoneita pommittamaan kurdikapinallisten kohteita Kaakkois-Turkissa ja Pohjois-Irakissa.
Mitä vaaleissa tapahtuu?
Oikeus- ja kehityspuolue (AKP) kärsi viime vaaleissa pahimman tappionsa yli kymmeneen vuoteen, mikä johtui osittain kurdimielisen kansandemokraattisen puolueen (HPD) noususta.
Kasvava kannatus johti siihen, että HPD pääsi parlamenttiin ensimmäistä kertaa ja kurdeille annettiin vihdoin merkittävä ääni kansallisella näyttämöllä. Tästä huolimatta kurdien keskuudessa ei ole juurikaan optimismia sunnuntain äänestyksen edessä.
'Innostuksen sijaan vaaliurnasta on arkkujen hiljaisuus', HPD:n vanhempi henkilö Idris Baluken kertoi. Reuters . 'Alle viikko vaaleihin, ja kaikkialla Kurdistanissa on aseiden ja sotalentokoneiden äänen varjossa.'
Onko tämä laajemman kansalaiskonfliktin alku?
Maa on parhaillaan todistamassa pahimpia väkivaltaisuuksia sitten PKK:n kapinan huipun 1990-luvulla, ja verenvuodatus näyttää jatkuvan.
Kymmeniä turkkilaisia turvallisuushenkilöstöä, PKK:n taistelijoita ja viattomia siviilejä on kuollut yhteenottojen siirtyessä kaupunkikeskuksiin, Taloustieteilijä raportteja. Ulkonaliikkumiskiellot ovat voimassa kaakkoiskaupungeissa ja taistelut raivoavat strategisissa kaupungeissa, kuten Cizressa.
Istanbulissa asuva toimittaja Constanze Letsch pohtii, onko maan kaaokseen päästäminen tapa saada presidentti Recep Tayyip Erdogan tukea vaalien alla.
'Luultavasti osoittaa, että vain AKP:n enemmistöhallitus kykenisi turvaamaan rauhan ja vaurauden', Letsch kirjoittaa. Kansa .
Mutta kaikki eivät ole yhtä pessimistisiä. Maya Arakon, Istanbulin Suleyman Sahin yliopiston kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori, kertoi BBC että maa on nyt ratkaisevassa risteyksessä: 'Turkki on vaarallinen paikka ja käy läpi vaarallista siirtymäkautta, mutta se ei hajoa.'
