Iranin ydinsopimus: voiko Joe Biden pelastaa sen?
Yhdysvallat liittyy EU:n Wienin neuvotteluihin, kun presidentti pyrkii pitämään tärkeän kampanjalupauksensa

EU-valtuuskunnan jäsenet Wienissä eilen
EU-lähetystö Wienissä Getty Imagesin kautta
Eurooppalaiset diplomaatit ryntäsivät eilen Yhdysvaltojen ja Iranin virkamiesten välillä Wienissä, kun neuvottelut vuoden 2015 Iranin ydinsopimuksen elvyttämisestä aloitettiin.
Joe Biden pitää uutta henkeä entisen pomonsa Barack Obaman neuvottelemaan sopimukseen ensimmäisenä mahdollisena sulamisena Teheranin ja Washingtonin diplomaattisuhteissa sen jälkeen, kun Donald Trump vetäytyi sopimuksesta vuonna 2018. Wall Street Journal raportteja.
Yhdysvaltain ja Iranin edustajat eivät tapaa suoraan, vaan työskentelevät eurooppalaisten välittäjien kautta yhdessä muiden sopimuksen, joka tunnetaan nimellä Joint Comprehensive Plan of Action (JCPOA), allekirjoittajia, mukaan lukien Venäjä ja Kiina, edustavien viranomaisten kanssa.
Molemmat Bidenin hallinto ja Iran ovat sanoneet haluavansa tehdä sopimuksen uudelleen Sen toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin huolellisesti koreografoitua sarjaa siirtoja Teheranista ja Washingtonista, Viisas sanoo.
Ensimmäisten Itävallan pääkaupungissa 10 päivää kestävien neuvottelujen tavoitteena on määrittää konkreettiset toimenpiteet, joihin Yhdysvallat ja Iran voivat ryhtyä palatakseen sopimuksen noudattamiseen, uutissivusto lisää.
Tämä sisältää toimia, jotka Iranin olisi ryhdyttävä palatakseen sopimuksen noudattamiseen, Al jazeera sanoo, sekä mahdollisia helpotuksia Yhdysvaltojen Iranille sopimuksen rikkomisesta määräämistä pakotteista.
Neuvotteluja valvova korkea EU-virkamies Enrique Mora kuvaili yhteiskomission kokousta rakentavaksi twiitti lähetetty eilen neuvottelujen päätyttyä. Mora lisäsi, että vallitsee yhtenäisyys ja kunnianhimo yhteiseen diplomaattiseen prosessiin kahden ydinalan täytäntöönpanoa ja pakotteiden poistamista käsittelevän asiantuntijaryhmän kanssa.
Biden on luvannut palauttaa sopimuksen saattamalla Iran takaisin noudattamaan uraanin rikastamista koskevia rajoituksia. Mutta läpimurron saavuttamista vaikeuttaa entisestään Iranissa kesäkuussa pidettävät presidentinvaalit, Ajat raportteja.
Trumpin päätös vetäytyä sopimuksesta Lehti lisää, että se heikensi pahasti Iranin maltillisten asemaa, jotka tukivat sitä hallinnon ja poliittisten kovan linjan kannattajien vakavien epäilyjen edessä. Pelot saman asian toistumisesta saavat Iranin viranomaiset todennäköisesti hankkimaan myönnytyksiä Yhdysvalloista ennen minkäänlaista sopimusta.
Yhdysvaltain viranomaiset ovat tehneet selväksi, etteivät he ennakoi mitään varhaista läpimurtoa, Al Jazeera raportoi, ja ulkoministeriön tiedottaja Ned Price kertoi toimittajille maanantaina, että emme aliarvioi edessä olevien haasteiden laajuutta.
Nämä ovat alkupäiviä. Emme odota varhaista tai välitöntä läpimurtoa, koska odotamme täysin, että nämä keskustelut ovat vaikeita, Price lisäsi.
Yhdysvaltain viranomaiset toivovat myös, että neuvotteluja voidaan käyttää ponnahduslautana Teheranin ottamiseksi mukaan muihin huolenaiheisiin, The Wall Street Journal kertoo, mukaan lukien Iranin ohjusohjelma, jonka nähdään uhkana Lähi-idän vakaudelle.
Kauppa selitettiin
Iran ja kuusi maata, jotka tunnetaan nimellä P5+1, allekirjoittivat JCPOA:n heinäkuussa 2015. Maat ovat Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata – Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia, Kiina ja Venäjä – sekä Saksa.
Sopimukseen sisältyi Iran, joka suostui vähentämään sentrifugien – uraania rikastavien koneiden – määrää kahdella kolmasosalla, samalla vähentäen rikastetun uraanin varastojaan 98 prosentilla ja rajoittaen varaston rikastustason 3,67 prosentilla.
Iran lupasi myös antaa YK:n ydinvoimajärjestön, Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) tarkastajille pääsyn ydinlaitoksiinsa. Ennen Trumpin vetäytymistä IAEA havaitsi toistuvasti Iranin kunnioittavan sopimusta.