Turkin EU-unelmien tie loppuu?
Euroopan parlamentti äänestää Ankaran liittymisneuvottelujen keskeyttämisestä jälleen kerran ihmisoikeusrikkomusten vuoksi
Mielenosoittajat heiluttavat lippuja presidentti Erdogania vastaan tehdyn epäonnistuneen vallankaappausyrityksen ensimmäisenä vuosipäivänä
Chris McGrath / Getty Images
Turkin toiveet liittyä Euroopan unioniin heikkenevät entisestään sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin lainsäätäjät äänestivät tällä viikolla liittymisneuvottelujen keskeyttämisen puolesta.
Ulkoasiainvaliokunta kehotti keskiviikkona Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita keskeyttämään virallisesti neuvottelut vedoten Turkin ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien piittaamattomuuteen, oikeuslaitokseen kohdistuvaan vaikutukseen sekä aluekiistaan Kyproksen ja muiden naapurimaiden kanssa.
Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 47 puolesta ja 7 vastaan.
Valiokunnan puheenjohtaja Marietje Schaake sanoi, että parlamentti on lähettänyt kristallinkirkkaan viestin siitä, että EU:n johtajat pitävät Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin vallasta seurauksia.
Hän lisäsi, että EU:n ja Turkin välinen yhteistyö turvallisuuteen, kauppaan ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä on avainasemassa, mutta sen ehtona on aina oltava ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen.
Turkin ulkoministeriön tiedottaja Hami Aksoy sanoi päätöstä kritisoineen: On täysin mahdotonta hyväksyä, että ei-sitova, neuvoa-antava mietintöluonnos vaatii EU-jäsenyysneuvottelujemme täydellistä keskeyttämistä.
Odotamme, että tarvittavat korjaukset tehdään ja loppuraportti on realistisempi, puolueettomampi ja rohkaisevampi. Vain tällaisen raportin maamme ottaa huomioon.
Tällaisia vaatimuksia ei todennäköisesti täytetä, sillä EU:n raportin mukaan Turkin ehdotettu jäsenyys on tässä vaiheessa mahdotonta.
Seuraa siis vuosikymmeniä kestäneet neuvottelut , onko tämä Turkin eurooppalaisen unelman tien loppu?
Mistä se alkoi?
Turkki on yrittänyt saada täysjäsenyyttä EU:hun – joka tunnettiin aiemmin nimellä Euroopan talousyhteisö (ETY) – vuodesta 1987. Useiden poliittisten uudistusten jälkeen Turkki julistettiin kelpoiseksi aloittaa neuvottelut vuonna 1997, ja viralliset neuvottelut aloitettiin vuonna 2005. sen jälkeen, kun silloinen pääministeri Erdogan poisti kuolemanrangaistuksen.
Myöhemmät neuvottelut ovat useaan otteeseen pysähtyneet, kun Turkki yrittää selvittää EU:n näkemyksiä eroista omien poliittisten arvojensa ja Ankaran arvojen välillä.
Yksi keskeisistä kompastuskivistä on Kyproksen kysymys. Turkki hyökkäsi saarelle vain viisi päivää sen jälkeen, kun Kyproksen hallitus kaadettiin kansallismielisen Kreikan hallituksen järjestämässä sotilasvallankaappauksessa vuonna 1974. Turkki miehittää edelleen saaren pohjoisosaa, jota se kutsuu Pohjois-Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi.
Tällä hetkellä mikään muu maa kuin Turkki ei tunnusta tasavaltaa itsenäiseksi valtioksi. EU kehottaa Ankaraa avaamaan liikenteen saaren Kyproksen kreikkalaiselta osalta Ankaran pöytäkirjana tunnetun sopimuksen mukaisesti, kun taas Turkki sanoo, että EU:n tulisi lopettaa Kyproksen turkkilaisen erillisalueen saarto. Reuters raportteja.
Kypros-kysymys mainitaan Euroopan parlamentin uudessa mietinnössä, jossa todetaan, että valiokunta suhtautuu myönteisesti YK:n pääsihteerin suojeluksessa oleviin pyrkimyksiin jatkaa Kyproksen yhdistämistä koskevia neuvotteluja ja pyytää EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimimaan aktiivisemmin neuvottelut onnistuneeseen päätökseen.
Mistä nyt on kysymys?
Turkin hallitusta tukeva sanomalehti Päivittäinen Sabah sanoo, että EU on usein syyttänyt Turkkia ajautumisesta pois eurooppalaisista arvoista ja demokratiasta viime vuosina, erityisesti Erdoganin vuonna 2016 tapahtuneen epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen.
Syrjäytysyrityksen jälkeisenä vuonna Euroopan parlamentti vaati jälleen liittymisneuvottelujen aloittamista Erdoganin ehdotuksissa laajentaa valtaansa ja palauttaa kuolemantuomio. keskeytetty .
Samaan aikaan ruotsalaiset lainsäätäjät syyttivät Turkkia sotarikoksista sen kurdiyhteisöä vastaan, raportoi Itsenäinen .
Ulkoasiainvaliokunnan tämän viikon päätös näyttää sanelevan samankaltaisten seikkojen vuoksi, mikä osoittaa, että juurikaan muutosta ei ole tapahtunut.
Mutta myös Turkki on viime vuosina etääntynyt Euroopasta. Vuonna 2017 Erdogan kertoi BBC Worldin HardTalk Ohjelman mukaan hänen maansa oli valmis seisomaan omilla jaloillaan, kun suurin osa turkkilaisista ei enää halua EU:ta.
Viha EU:n jumiutumisesta on myös johtanut syytöksiin muukalaisvihasta muslimivaltaista kansakuntaa kohtaan. An julkaistu Daily Sabahissa Tällä viikolla sanotaan: Turkin terrorismin vastaista politiikkaa ovat arvostelleet voimakkaasti sen länsipuolet, jotka ovat itse asiassa samoja politiikkoja, jotka tekevät Euroopan mantereesta turvallisemman.
Täysjäsenyysmahdollisuus on jätetty pois, mutta rehellisesti sanottuna, onko tämä todellinen syy vai pitäisikö lukea rivien välistä?
