Nykyajan ihmiset 'vähemmän älykkäitä kuin viktoriaaniset'
Uusi tutkimus sanoo, että lääketieteen ja ravitsemuksen edistyminen 'tarkoittaa, että ihmiset, joilla on alhaisempi älykkyysosamäärä, voivat saada enemmän lapsia, jotka selviävät aikuisikään asti'
Ihmisten älykkyys on heikentynyt viktoriaanisista ajoista lähtien kiistanalaisen uuden tutkimuksen mukaan.
Tutkimus väittää, että vielä 180 vuotta sitten ihmiset tulivat älykkäämmiksi luonnonvalinnan ansiosta, joka suosi 'terävimpien selviytymistä'.
Nykyajan maanviljelyn, kaupunkien ja hallinnon tekniikoiden ilmaantuminen olisi helpottanut älykkäämpien ihmisten edetä elämässä eteenpäin, saada enemmän lapsia ja levittää geneettistä koodiaan laajemmin.
Mutta tämä suuntaus on nyt kääntymässä, Brysselissä olevien tutkijoiden mukaan.
'Älykkyyttä ohjaavat geenit ovat tulleet vähemmän yleisiksi viktoriaanisista ajoista lähtien, koska lääketieteen ja ravitsemuksen edistyminen tarkoittaa sitä, että ihmiset, joilla on alhaisempi älykkyysosamäärä, voivat saada enemmän lapsia, jotka selviävät aikuisiksi', selittää MailOnline .
Testaakseen heidän teoriaansa Brysselin vapaan yliopiston Michael Woodleyn johtama kansainvälinen ryhmä käytti genomipankkia, joka oli saatu talteen 99 Keski- ja Itä-Euroopan ihmisen jäänteistä.
Vanhin heistä kuoli noin 2000 eKr., kun taas viimeisin oli peräisin 700-luvulta jKr.
Vertaamalla näitä 503 nykyajan eurooppalaisen DNA:han tutkijat havaitsivat, että korkeampaan yleiseen kognitiiviseen kykyyn liittyvät mutaatiot, joiden avulla ihmiset voivat ratkaista ongelmia useilla eri ajattelutavoilla, olivat yleistyneet ajan myötä.
Tätä yleistä älykkyyden kasvua tasapainottaa 1900-luvulta alkanut lasku - 'mikä tarkoittaa, että vaikka ihmisillä on keskimäärin korkeampi älykkyysosamäärä, ne ovat laskeneet viktoriaanisista ajoista, jolloin olimme parhaimmillamme', sanoo MailOnline.
Tutkijoiden tulokset 'vahvistettiin erillisessä analyysissä 66 muinaisemman ihmisen geeneistä, jotka olivat eläneet yli 3 200 vuotta', sanoo tiedotteessa. Ajat .
'Heidän päätelmänsä ovat todennäköisesti kiistanalaisia', lisää lehti. 'On kiistanalaista, missä määrin ihmiset ovat edelleen samojen evoluutiopaineiden alaisia kuin Darwin näki Galapagossaarten eläimissä.'
Manchesterin yliopiston lääketieteellisen gerontologian professori Neil Pendleton, joka on aiemmin työskennellyt ihmisen älykkyyden genetiikan parissa, kertoi lehdelle, että havainnot olivat 'mielenkiintoinen havainto'.
'Menetelmät ovat hyväksyttäviä ja ehdotuksessa on todisteita: jos samalla yhteisellä geneettisellä variaatiolla, jonka voimme havaita nykyajan ihmisille, oli sama vaikutus varhaisiin lukuihin, näyttää siltä, että nämä rikastuisivat historiallisen ajanjakson siirtymävaiheessa.' hän sanoi.
