Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos sai Nobelin rauhanpalkinnon
Komitea kunnioittaa poliitikkojen pyrkimyksiä sopia rauhansopimuksesta Farcin kapinallisten kanssa 52 vuotta kestäneen konfliktin jälkeen
Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos (vasemmalla) kättelee Farcin sissijohtaja Timonchenkon (oikealla) kanssa, kun Kuuban presidentti Raul Castro pitää heidän käsiään Havannassa syyskuussa 2015
Yamil Lage/AFP/Getty Image
Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos on saanut vuoden 2016 Nobelin rauhanpalkinnon hänen pyrkimyksistään saada päätökseen maansa viisi vuosikymmentä kestänyt konflikti Farc-kapinallisten kanssa.
Hän saa mitalin, diplomin, Nobel-palkinnon tittelin ja noin 735 000 punnan taloudellisen palkinnon.
Norjan Nobel-komitean tuomarit ylistivät hänen pyrkimyksiään sopia rauhansopimuksesta Farcin kapinallisten kanssa, joka allekirjoitettiin viime kuussa neljän vuoden neuvottelujakson jälkeen.
Kolumbialaiset hylkäsivät sopimuksen viime viikonloppuna järjestetyssä kansanäänestyksessä, mutta komitea toivoi, että palkinto 'antaisi [Santosille] voimaa menestyä tässä vaativassa tehtävässä' ja että Kolumbian kansa 'korjaa sovintoprosessin hedelmät' tulevina vuosina.
Arviolta 260 000 ihmistä on kuollut 52 vuotta kestäneen konfliktin aikana, ja yli kuusi miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään maan sisällä. Santosin neuvottelut olivat 'vieneet verisen konfliktin huomattavasti lähemmäs rauhanomaista ratkaisua', sanoivat Nobel-tuomarit.
Tässä on joitain muita henkilöitä ja ryhmiä, joiden uskotaan olleen kilpailija tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnosta:
Syyrian valkoiset kypärät
Valkoiset kypärät ovat 3 000 vapaaehtoisen ryhmä, jotka vaarantavat henkensä pelastaakseen syyrialaisia päivittäin. Päähineiden värin mukaan nimettyyn ryhmään kuuluu miehiä ja naisia kaikista taustoista – mukaan lukien eräät maan taitavimmista ajattelijoista.
'Se, mitä valkoiset kypärät saavat aikaan, saattaa tuntua pisaralta meressä, mutta se, mitä ne edustavat, on valtavaa: sitkeyttä ja rohkeutta barbaarisuuden edessä', sanoo Huoltaja .
Svetlana Gannushkina
Tunnetun venäläisen ihmisoikeusaktivistin Svetlana Gannushkinan kansalaisapukomitea tarjoaa oikeudellista apua, apua ja koulutusta siirtolaisille ja pakolaisille ja kertoo auttaneensa yli 50 000 ihmistä vuodesta 1990 lähtien.
Venäjän hallitus kuitenkin leimaa kansalaisapua viime vuonna 'ulkomaiseksi agentiksi', ja asiantuntijat sanovat, että Gannushkina-palkinnon antaminen olisi saattanut johtaa Moskovan vastareaktioon.
paavi Francis
Paavi olisi ollut ensimmäinen roomalaiskatolisen kirkon johtaja, joka olisi voittanut palkinnon. Paavi on vaatinut maailmanlaajuisia toimia pakolaiskriisin ratkaisemiseksi ja auttoi pelastamaan 12 muslimipakolaista huhtikuussa Kreikan leiriltä ja majoittamaan heidät Vatikaaniin. 'Paavi Franciscuksen sitoutuminen myötätuntoon ja rauhaan on todella maailmanlaajuista', sanoi Time-lehti, joka valitsi hänet vuoden henkilöksi vuonna 2013.
Lesboksen asukkaat
Liuskekivi -lehti uskoi, että tämän vuoden palkinto olisi saattanut mennä Kreikan Lesboksen saaren asukkaille, jotka auttavat pakolaisia ja siirtolaisia peseytymään kotinsa lähellä.
Yksi asukas, Emilia Kamvysi, valittiin mahdollisesti symboliseksi valinnaksi, kun kuva hänestä kahden muun iäkkään naisen kanssa auttamassa syyrialaista äitiä levisi virukseen. Naisista tuli symboleja kreikkalaisesta anteliaisuudesta viime vuosina Eurooppaan paenneita pakolaisia kohtaan.
Kamvysi lupasi antaa osuutensa palkintorahoista rappeutuvalle Kreikan terveydenhuoltojärjestelmälle, jos hän voittaa. 'Toivon, että Kreikka voittaisi tämän palkinnon, ei vain minä', hän sanoi.
