Ukraina: miksi Kiovan mielenosoituksista tuli niin väkivaltaisia?
Jotkut analyytikot sanovat, että väkivalta on suora seuraus Venäjän väliintulosta Ukrainassa
2014 AFP
Ukrainan eilisen väkivallan laajuus, jossa kuoli useita ihmisiä, monet poliisin tarkka-ampujien käsissä, yllätti monet.
Mutta analyytikot sanovat, että konflikti on kypsynyt jo jonkin aikaa ja että se on nyt edennyt paljon pidemmälle kuin kiista EU-jäsenyydestä.
Mikä on väkivallan takana?
Eripuraisuus alkoi viime syksynä, kun mielenosoittajat lähtivät kaduille protestoimaan sitä vastaan, että hallitus hylkäsi viime hetken kauppasopimuksen Euroopan unionin kanssa. Sopimuksen eteen oli tehty monen vuoden työ ja presidentti Janukovitšin /volte-face/ nähtiin maan sisällä jälleen kerran antautuneena hallitsevan hallinnon venäläisille maksumiehille.
Mielenosoitukset alkoivat opiskelijoista, kirjoittaa Yalen yliopiston historian professori Timothy Snyder New Yorkin kirjojen arvostelu , mutta nopeasti heidän joukkoonsa liittyivät Neuvostoliiton Afganistanin sodan keski-ikäiset veteraanit. 'Puna-armeijan entiset sotilaat ja upseerit, joista monilla oli taistelukentän haavoja, tulivat suojelemaan 'lapsiaan', hän sanoo. Kun mellakkapoliisi tuli voittamaan mielenosoittajia, kansanliike sulautui yhteen, ja kysymys siirtyi eurooppalaisen sopimuksen romahtamisesta paljon laajempaan ja tärkeämpään 'säädyllisyyden puolustamiseen'.
Sitten on presidentin rooli, joka oli jakautunut hahmo kauan ennen mielenosoitusten alkamista. 'Herra Janukovitšin mandaatti oli aina kierteellinen, koska se perustui laajalti vääristeltyinä pidettyihin vaaleihin' Ajat raportteja.
Kun presidentti sääti 16. tammikuuta laajat uudet lait, jotka lopettivat julkisen sanan- ja kokoontumisvapauden ja samalla poistivat hänen omaa toimeenpanovaltaansa koskevat muutamat jäljellä olevat tarkastukset, protestit paisuivat. 'Ihmisiä kaupungeista ja maaseudulta, ihmisiä kaikilta maan alueilta, kaikkien poliittisten puolueiden jäseniä, nuoria ja vanhoja, kristittyjä, muslimeja ja juutalaisia [liittyivät]', Snyder sanoo.
Uuden lain myötä aiemmin rauhanomaiset mielenosoitukset saivat väkivaltaisen käänteen, ja kymmeniä kuoli. Snyder väittää, että hallituksen toimenpiteissä oli merkkejä Venäjän väliintulosta: '16. tammikuuta säädetyt diktatuurilait perustuivat ilmeisesti Venäjän malleihin, ja niitä ehdottivat Ukrainan lainsäätäjät, joilla on läheiset siteet Moskovaan. Ne näyttävät olleen Venäjän ehtona Janukovitšin hallinnon taloudelliselle tuelle. Ennen niiden julkistamista Putin tarjosi Ukrainalle suurta lainaa ja lupasi alentaa Venäjän maakaasun hintaa.
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev piti tällä viikolla Kremlin tiukkaa linjaa vaatien, että Janukovitšin on säilytettävä nykyinen kurssi: 'Tietenkin jatkamme yhteistyötä ukrainalaisten kumppaneidemme kanssa kaikilla aiemmin sovituilla suunnilla... Kumppanien itsensä on välttämätöntä säilyttää äänensävynsä ja että Ukrainan aktiiviset viranomaiset ovat legitiimiä ja tehokkaita, eivät kynnysmattoa kaikille puhdistaa jalkojaan', Medvedev sanoi.
Missä seuraavaksi?
Jotkut analyytikot uskovat, että väkivalta voi johtaa sisällissotaan. Mutta onko tämä todennäköistä? Orysia Lutsevych, Ukraina-asiantuntija Chatham House -ajatushautomossa Lontoossa, kertoi USA tänään että hänen mielestään mielenosoitukset eivät ole merkki pitkän aikavälin konfliktin alkamisesta.
'Se ei muutu sisällissodaksi, koska ne, jotka tukevat hallitusta, eivät ole valmiita vaarantamaan henkensä', hän sanoi. 'Ukraina ei hajoa, koska siellä ei ole merkittävää määrää ukrainalaisia, jotka kannattavat väkivallan käyttöä siviileihin. Se ei muutu ihmisiksi, jotka taistelevat ihmisten kanssa. Pohjimmiltaan kyse on vain siviileistä, jotka taistelevat mellakkapoliisin kanssa.
Joerg Forbrig, Saksan Marshall Fund of US, on eri mieltä. 'On mahdollista, että tämä voi riistäytyä hallinnasta ukrainalaisten vastakkainasetteluksi', hän sanoi Bloomberg .
Rutgersin yliopiston professori ja Ukrainan asioiden asiantuntija Alexander Motyl kertoi The Atlanticille[5], että ero voi itse asiassa olla paras mahdollinen tulos. Jos itäiset maakunnat kulkisivat omalla tavallaan, hän sanoi, '[jäljellä olevan Ukrainan] talous parantuisi automaattisesti, politiikka parantuisi automaattisesti, Ukrainasta tulisi automaattisesti demokraattisempi, rikkaampi, vauraampi ja vakaampi'.
Voiko kansainvälinen yhteisö tehdä mitään?
EU on suostunut määräämään pakotteita Ukrainan viranomaisille, jotka ovat 'vastuussa väkivallasta ja liiallisesta voimankäytöstä' pääkaupungissa. EU:n ulkoministerit ovat ehdottaneet varojen jäädyttämistä ja viisumikieltoja. Yhdysvallat ilmoitti ryhtyvänsä vastaaviin toimiin.
The Times väittää, että 'Euroopan pakotesuunnitelma on tervetullut, mutta riittämätön'. Ainoa ratkaisu on, että Janukovitsh lähtee. 'Mitä nopeammin sen johtajat hyväksyvät, että heidän aikansa on lopussa, sitä parempi. Eurooppa voi jouduttaa sitä päivää ja lyhentää verenvuodatusta seisomalla lujasti hallitusoikeuden menettämää hallitusta vastaan', The Times sanoo.
