Arabikeväästä pakolaiskriisiin: Syyrian vuosikymmenen sisällissodan tutkiminen
Kymmenen vuotta Syyrian hallituksen joukkojen ja aseellisen opposition välisten ensimmäisten taistelujen jälkeen ratkaisua ei ole näköpiirissä
Syyrialaiset heiluttavat opposition lippua kokouksessa Idlibissä 15. maaliskuuta 2021, jolloin on kulunut kymmenen vuotta maan tuhoisan sisällissodan aiheuttaneista valtakunnallisista hallituksen vastaisista mielenosoituksista.
Omar Haj Kadour/AFP Getty Imagesin kautta
Tällä hetkellä kansakunta on jaettu kolmeen pääasialliseen valvonta-alueeseen. Presidentti Bashar al-Assadin hallitus hallitsee noin 70 prosenttia maasta taistellessaan kapinallisjoukkoja pääkaupungin Damaskoksen laitamilta ja saanut takaisin hallintaansa Syyrian muut suurkaupungit, kuten Aleppo ja Homs.
Luoteisprovinssi Idlib on opposition viimeinen suuri linnoitus, jota hallitsee jihadistiliitto Hayat Tahrir al-Sham. Koillis-Syyria on nykyään tosiasiallisesti autonominen kurdialue Rojava, jota hallitsee Yhdysvaltain tukema Syrian Democratic Forces (SDF) -miliisi.
Lisäksi on muita erillisalueita: Rojavan pohjoisella rajalla Turkin kanssa on puskurivyöhykkeitä, jotka turkkilaiset joukot ja heidän sunniarabien liittolaiset valtasivat estääkseen kurdijoukkoja liittoutumasta separatistikurdien kanssa Turkin sisällä. Etelässä on kapinallisten hallinnan taskuja ja jopa Isisin jäänteitä.
Miten tilanne syntyi?
Sota alkoi mielenosoitusten julmalla tukahduttamisella arabikeväällä 2011, mutta kärjistyi sotilaalliseksi konfliktiksi samana syksynä, kun osa Assadin joukoista alkoi loikata ja tarttua aseisiin hallitusta vastaan.
Mielenosoitukset olivat aluksi suurelta osin taloudellisia vaikeuksia vastaan, mutta pian alkoivat heijastaa kansakunnan pitkäaikaista lahkojen jakautumista, kun sunni-arabienemmistö nousi Assadin hallitusta ja turvallisuusjoukkoja vastaan, joita hallitsee hänen alawittilahkonsa, shiia-islamin haara.
Ja yhä enemmän siitä tuli lahkojen välityssota: hallitusta tukivat Iran ja libanonilainen miliisiryhmä Hizbollah (ja ratkaisevasti Venäjä); Sunnikapinallisia tukivat Persianlahden maat ja Turkki.
Lisäksi sota muuttui äkillisesti, kun Isis-kalifaatti julistettiin Syyriaan vuonna 2013. Kun Isis työntyi kurdialueille, Yhdysvaltain joukot tukivat pääasiassa kurdeista SDF:ää, joka taisteli ja voitti Isisin ja valtasi sen pääkaupungin Raqqan vuonna 2017.
Mielenosoittajat lähtevät Wadi Khaledin kaduille Libanonin ja Syyrian rajalla protestina Syyrian hallintoa vastaan 30. joulukuuta 2011
Si Mitchell/AFP Getty Imagesin kautta
Miten nykyiseen umpikujaan päästiin?
Alimmillaan vuonna 2014 Assadin hallitus hallitsi vain 30 prosenttia maasta. Venäjän ja Iranin tuella se on selvinnyt, mutta hinnalla: Hizbollah hallitsee osaa alueestaan; nykyiset rajat ovat asettaneet valtavallat, erityisesti Venäjä, tehden epävirallisia rauhansopimuksia.
Konflikti on suurelta osin jäätynyt maaliskuusta 2020 lähtien, jolloin – Turkin joukkojen jouduttua suoraan yhteenottoon Venäjän tukemien hallituksen joukkojen kanssa Luoteis-Syyriassa – Turkki ja Venäjä perustivat puskurivyöhykkeen tilanteen lieventämiseksi.
Taistelu kuitenkin jatkuu: Venäjän ja hallituksen joukot ovat pommitettu Idlib; SDF:n ja Turkin tukemien joukkojen välillä on yhteenottoja Turkin rajalla. Viime kuussa Assadin joukot tunkeutuivat eteläiseen Deraan kaupunkiin, joka on kapinallisten linnoitus, ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Sota Syyrian siviilejä vastaan jatkuu, varoittaa YK.
Mikä on ollut inhimillinen hinta?
Kaikki osapuolet ovat syyllistyneet julmuuksiin, mutta erityisesti Assadin joukot, jotka tulivat pahamaineiseksi kohdistaessaan siviilialueita kuorilla, piippupommeilla ja kemiallisilla aseilla.
Viime kuussa YK sanoi, että se oli dokumentoinut todistettavissa olevan vähimmäismäärän 350 200 sodan seurauksena kuollutta, mukaan lukien 26 727 naista ja 27 126 lasta, mutta kuvaili tätä varmasti alimääräksi. Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiva Syyrian Observatory for Human Rights -järjestö arvioi, että kuolleiden kokonaismäärä on yli 606 000.
Maaliskuussa YK:n Syyria-tutkintakomissio sanoi, että kymmenet tuhannet hallinnon pidättämät siviilit ovat edelleen kadonneet. Sota loi myös tämän vuosisadan suurimman pakolaiskriisin.
Kuinka monta ihmistä joutui siirtymään?
YK arvioi, että syyrialaisia on ollut 13,5 miljoonaa väkisin siirretty vuodesta 2011 lähtien yli puolet maan sotaa edeltävästä 22 miljoonan asukkaasta: 6,7 miljoonaa on joutunut siirtymään Syyrian sisällä; ja 6,8 miljoonaa on hakenut turvaa ulkomailta. Turkki on vastaanottanut eniten pakolaisia – 3,6 miljoonaa tämän vuoden alkuun mennessä – ja Libanon 865 000. Saksa on ottanut 675 000 syyrialaista, Ruotsi 190 000 ja Iso-Britannia 23 000.
Syyrian parlamentti ratifioi maaliskuussa uuden lain, joka poistaa kansalaisuuden kaikilta, jotka eivät uusineet henkilökorttiaan kymmenen vuoden jälkeen. mutta ne, jotka palaavat, uhkaavat vankeutta, kidutusta ja kuolemaa.
Millaiset olosuhteet ovat Syyriassa nykyään?
Hirveä. Heinäkuussa 2021 YK arvioi, että lähes 50 prosenttia syyrialaisperheistä näki nälkää. Assadin hallinnon aikana sotavahingot, korruptio, länsimaiset pakotteet, Covid-19 ja pankkien romahtaminen Libanonissa, jossa monet rikkaat syyrialaiset pitivät rahojaan, on aiheuttanut taloudellista tuhoa.
Kapinallisten hallitseman Idlibin 3,4 miljoonan siviilin kannalta – yli puolet heistä on siirtynyt muualta Syyriasta – tilanne on vielä pahempi: noin 75 prosenttia sen väestöstä on riippuvainen YK:n avusta.
SDF:n ylläpitämällä Rojavalla olosuhteet ovat kuitenkin suhteellisen hyvät. Autonominen hallitus hallitsee Syyrian öljyä, jonka se myy Irakiin, mikä tarkoittaa, että se pystyy maksamaan paikallisille viranomaisille ja ylläpitämään peruspalveluja. Raqqaa, entistä Isisin pääkaupunkia, kuvattiin äskettäin buumikaupungiksi.
Onko kestävä rauha todennäköinen?
Ei vielä. Keskustelut välillä Syyrian hallitus ja oppositioryhmät jatkavat tässä kuussa Genevessä. Mutta kuten YK:n Syyrian erityislähettiläs Geir Pedersen myönsi, neuvottelut eivät ole vielä alkaneet edetä tasaisesti.
Myöskään viime viikolla käydyt Venäjän ja Turkin neuvottelut eivät tuoneet muutosta, ja jotkut analyytikot pitävät taistelujen uusimista Idlibissä todennäköisenä. Assadin hallinnon suhteet arabimaailmaan ovat kuitenkin vähitellen normalisoitumassa: naapuri Jordan on avannut päärajansa Syyrialle ja Egypti on sitoutunut työskentelemään palauttaakseen sen Arabiliitolle kymmenen vuotta sen jälkeen, kun se keskeytettiin julman tukahduttamisen vuoksi. protesteista.
Yhdysvaltain ulkoministeriö puolestaan sanoi, että ei ole kysymys siitä, että Yhdysvallat normalisoisi suhteita [Assadin] hallitukseen tällä hetkellä.
