Valko-Venäjä protestoi: aikooko Venäjä puuttua asiaan pelastaakseen 'Euroopan viimeisen diktaattorin'?
Minsk pyytää Moskovasta tukea väitetyn vaaliväärennöksen aiheuttamien väkivaltaisten mielenosoitusten vuoksi
Minsk lähestyy Moskovasta tukea, koska viha vaalien väärennöksistä kasvaa edelleen
Getty Images
Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko on tiettävästi pyytänyt venäläiseltä kollegansa Vladimir Putinilta tukea, koska julkiset levottomuudet lisääntyvät entisen neuvostovaltion väitetyistä vaalivääristyksistä.
Mielenosoittajat ovat tulvineet Minskin ja useiden muiden Valko-Venäjän kaupunkien kaduille 8. elokuuta pidetyn äänestyksen jälkeen, jossa Lukashenko (kuvassa Putinin kanssa) tarttui valtaan keskellä laajalle levinneitä väitteitä vaalipetoksista .
Lukašenka väittää, että Putin on tarjonnut hänelle kattavaa apua maansa turvallisuuden takaamiseksi, mutta asiantuntijat ovat ennustaneet, että Valko-Venäjän johtajan päivät virassa ovat luetut. Forbes kertovat, että Putinin hallinto on vuosien ajan nälkäisesti katsellut Valko-Venäjää – onko Lukašenko siis juuri antanut Moskovalle tekosyyn liittää sisämaahansa ollut entinen neuvostotasavalta?
Mitä on tapahtunut?
Aiemmin tässä kuussa pidetyissä kiihkeissä vaaleissa epätodennäköiset 80,1 prosenttia äänistä sai Lukašenka, joka on ollut vallassa vuodesta 1994 ja jota kutsutaan yleisesti Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi.
Hänen pääkilpailijansa Svetlana Tikhanovskaja keräsi vain 10,12 % entisen koulun opettajan optimistisista ennusteista huolimatta. Sitä vastoin Lukašenkon tuki näytti olevan hiipumassa, kun hän reagoi koronaviruskriisiin ja talouden pysähtymiseen.
Kiistanalainen äänestystulos on käynnistänyt joukkomielenosoituksia eri puolilla maata, ja pääkaupungissa Minskissä eilen pidetty mielenosoitus houkutteli noin 200 000 ihmistä. Reuters raportteja.
CNBC lisää, että jotkut mielenosoittajista heiluttivat Valko-Venäjän punavalkoista lippua ennen Lukašenkon valtaannousua ja huusivat, että Lukašenka eroaa, emmekä unohda tai anna anteeksi.
Viranomaiset ovat vastanneet mielenosoituksiin raa'alla voimalla, ja ainakin kahden mielenosoittajan kerrotaan saaneen surmansa ja tuhansia muita pidätettyinä.
Miten Venäjä reagoi?
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat säilyttäneet läheiset muodolliset suhteet Neuvostoliiton hajoamisesta vuonna 1991, ja ne muodostivat kaksipuolueisen ylikansallisen liittovaltion organisaation vuonna 1999.
Lukašenka vetoaa Venäjään auttamaan mielenosoitusten tukahduttamisessa, ja hän on varoittanut, että levottomuuksien vaikutukset saattavat levitä Valko-Venäjän rajojen ulkopuolelle. Huoltaja sanoo.
Putiniin on otettava yhteyttä, jotta voin puhua hänen kanssaan nyt, koska se ei ole enää uhka vain Valko-Venäjälle, Lukashenko sanoi lauantaina valtion uutistoimisto Beltan mukaan. Valko-Venäjän puolustaminen tänään ei ole vähempää kuin koko tilamme, liittovaltiomme, puolustaminen... kaduilla vaeltavat, useimmat eivät ymmärrä tätä.
Puhuessaan kannattajille Minskissä presidentti sanoi sunnuntaina, että Nato-joukot ovat porteillamme.
Liettua, Latvia, Puola ja kotimaamme Ukraina määräävät meille uudet vaalit, hän jatkoi ja lisäsi, että Valko-Venäjä kuolisi valtiona, jos uudet äänestykset järjestettäisiin.
Hänen vetoomuksensa Venäjän avun saamiseksi tuli vain viikkoja sen jälkeen, kun Lukašenka rasitti merkittävästi Moskovan ja Minskin suhteita väittämällä, että Kreml lähettää palkkasotureita Valko-Venäjälle kaatamaan hallituksen.
Miltä Venäjän väliintulo näyttäisi?
On epäselvää, mitä Lukašenka tarkalleen haluaa Putinilta, mutta jotkut kommentoijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Valko-Venäjä on saattanut antaa Venäjälle vihreää valoa puuttua asiaan, Forbes sanoo.
Lauantaina antamassaan lausunnossa Lukašenko väitti, että Venäjä oli sopinut, että Valko-Venäjän tasavallan turvallisuuden varmistamiseksi tarjotaan ensi pyyntöön kattavaa apua.
Mutta mukaan Sotatutkimuksen instituutti Valko-Venäjän valtionmedia muokkasi raportointiaan Lukašenkon lausunnosta kello 21.45 paikallista aikaa lisätäkseen kommentin, jonka mukaan Lukašenka kutsuisi Venäjän joukkoja vain 'ulkoisten sotilaallisten uhkien tapauksessa'.
Sillä välin, The Moscow Times väittää, että Putin ei halua puuttua Valko-Venäjän tilanteeseen.
Kreml on ollut varovainen tukemasta avoimesti Lukashenkoa sanoin tai teoin, sanomalehti toteaa, että venäläiset tiedotusvälineet ovat raportoineet avoimesti poliisin väärinkäytöksistä Valko-Venäjällä, kun taas näkyvät valtiomiehet ovat julkisesti kehottaneet Venäjää hylkäämään Lukašenkon.
Tämä on kaukana retoriikasta ja toiminnasta, joka edelsi Moskovan sotilaallista väliintuloa Ukrainassa vuonna 2014, jolloin Venäjän viranomaiset ja asiantuntijat kutsuivat mielenosoittajia Venäjän vastaisiksi fasisteiksi ja heidän uutta hallitustaan juntaksi.
Siitä huolimatta, lisää Reuters, Venäjä todennäköisesti seuraa tarkasti käynnissä olevien mielenosoitusten jatkumista, koska Valko-Venäjällä on putkistoja, jotka kuljettavat Venäjän energianvientiä länteen ja Moskova pitää sitä puskurivyöhykkeenä Natoa vastaan.
