Välitön mielipide: 'QAnon - online-kultti, joka on vaara todellisessa maailmassa'
Opas parhaisiin kolumniin ja kommentteihin torstaina 30. heinäkuuta
QAnonin jäsenet odottavat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin saapumista poliittiseen mielenosoitukseen Pennsylvaniassa
MANDEL NGAN/AFP Getty Imagesin kautta
Viikon päivittäinen yhteenveto nostaa esiin viisi parasta mielipideartikkelia eri puolilta brittiläistä ja kansainvälistä mediaa, ja kustakin on otteita.
1. David Aaronovitch The Timesissa
Trump-myönteisestä syvän valtion salaliittoteoriasta
QAnon: Tämä online-kultti on vaara todellisessa maailmassa
Vuosikymmen sitten julkaisin kirjan moderneista salaliittoteorioista. Olin tutkinut niitä kymmeniä, Siionin vanhimpien väärennetyistä pöytäkirjoista (arvatkaa keitä helvetin juonittelijat siinä olivat) aina '9/11 oli sisätyö', Kristuksen piilotetun verilinjan kautta. Matkallani katsoin, että hallitus myrkyttää meitä meemejä, vauvauhriteemoja, uskomuksia salaiseen maailmanhallitukseen, mantšurialaisia ehdokkaita, Obaman salaisena kenialaisena, syytöksiä siitä, että Clintonit olivat ryhtyneet murhaamaan avustajiaan ja että kuningatar todella juoksee. maailman pankit. Kaikki olivat absurdeja, mutta jotkut olivat todella dementoituneita. Kuvittele nyt yhtä jättimäistä tiivistelmäteoriaa, joka yhdistää nämä kaikki – se on QAnon... Aikoinaan Internetin laidalla esiintynyt QAnon-liike siirtyi valtavirtaan Twitteriin, Facebookiin ja YouTubeen. Jälkimmäistä helpotti algoritmi, joka suositteli videoita alustan käyttäjille. Eli samalla tavalla kuin Marianne Faithfull suosittelee, jos olen pyytänyt The Dublinersia, joten prinsessa Dianan videoita katsovat ihmiset saattavat päätyä QAnoniin ja alas kaninkoloon. (Muistatko kanin?)
2. Tom Peck The Independentissa
pääministerin uudesta viestintästrategiasta
Piers Morgan vs Rylan Clark-Neal: juoksijat ja ratsastajat Boris Johnsonin henkilökohtaiseksi tiedottajaksi
Sinun olisi vaikea löytää ketään jopa konservatiivista puoluetta, jolla on paljon aavistustakaan siitä, missä Boris Johnsonin on tarkoitus olla hyvä sen lisäksi, että hän on 'hyvä kommunikaattori'. Joten on varmasti yllättävää, että puolue löytää omalta verkkosivustoltaan 100 000 punnan vuosittaisen työpaikkailmoituksen Boris Johnsonin viralliseksi 'kommunikaattoriksi'. Ilmoituksen mukaan onnellisen ehdokkaan tehtävä on 'kommunikoida kansakunnan kanssa pääministerin puolesta'. Ottaakseen hoitaakseen työn viimeisen palan, jota ei ole jo delegoitu muualle. Rehellisyyden nimissä pääministeriä kohtaan siinä todetaan, että rooliin kuuluu myös 'monimutkaisten asioiden tiedottaminen yleisölle selkeästi ja ytimekkäästi', joten kyse ei ole pelkästään siitä, ettei hän voi vaivautua tekemään sitä itse – se on aktiivisesti hänen ulkopuolellaan. Jos asioista on kerrottava selkeästi ja ytimekkäästi, mies, joka ei yksinkertaisesti voi vastustaa kuvailemasta pyöräänsä 'vauhtipyöräkseen', on aivan oikein tuoda ulkopuolista asiantuntemusta.
3. Afua Hirsch The Guardianissa
Yhdistyneen kuningaskunnan poliisin rotuongelmasta
Kuka saa poliisin vastuuseen rasistisista teoista, jotka kriminalisoivat yhteisön?
Minä ja niin monet muut olemme kirjoittaneet vuosien varrella joukosta muita tapauksia, joissa mustia ihmisiä on kohdeltu hirvittävän halveksivasti. Uhrit eivät todennäköisesti pysty tunnistamaan, kuka tarkalleen laajemmassa rikosoikeusjärjestelmässä on vastuussa näistä lisärikoksista. Otetaan vain 18-vuotiaan Mzee Mohammedin perhe, kun hän kuoli lattialla poliisien ja vartijoiden ympäröimänä. Heille annettiin hajoava ruumis haudattavaksi. Entä Sarah Reed, jonka tarinaa kerrotaan ahdistavasti 1500 & Countingissa? Hän oli haavoittuva nainen, jota poliisi hyökkäsi vuonna 2012. Muutamaa vuotta myöhemmin hänet vangittiin ja ryösti henkensä kaltereiden takana... Kuka saa poliisin vastuuseen? Ei rikosoikeusjärjestelmä, joka ei ole koskaan tuominnut yhtäkään poliisia murhasta tai taposta huolimatta lukuisista kriittisistä tutkintatuomioista, raporteista, katsauksista ja tiedusteluista.
4. Nicholas Kristof The New York Timesissa
Portlandin mielenosoituksista
Auta minua löytämään Trumpin 'anarkistit' Portlandista
Olen ollut täällä mielenosoitusten etulinjassa etsimässä 'radikaalivasemmiston anarkisteja', jotka presidentti Trump sanoo olevan Portlandin kaduilla joka ilta. Luulin löytäneeni sellaisen: miehen, joka hyppäsi taisteluun viikkojen ajan ja jota on ammuttu neljä kertaa iskuammuksista, mutta joka palaa jatkuvasti takaisin. Ajattelin, että hänen täytyy olla hullu anarkisti. Mutta ei, hän osoittautui tohtori Bryan Wolfiksi, radiologiksi, joka käyttää valkoista lääkäritakkiaan ja kantaa kylttiä punaisella ristillä ja sanoilla 'humanitaarinen apu'. Hän pyytää liittovaltion joukkoja olemaan ampumatta tai kaasuttamatta mielenosoittajia. 'Pistä asepiiput alas!' hän huutaa. 'Miksi lataat kranaatinheittimiäsi? Me vain seisomme --—' Ja sitten he ampuvat.
5. Angela Epstein The Daily Telegraphissa
lentokentälle saapuvien pyyhkäisyiden yhteydessä
Sen sijaan, että pelaamme karanteenirulettia, miksi emme testaa ihmisiä lentokentillä?
Puuttuuko minulta jotain, vai eikö ole täysin järkevää testata tähän maahan lentäviä saapujia koronaviruksen varalta?... Tietysti en ole muuta kuin nöyrä nojatuoliepidemiologi. Mutta minua isommat pojat ovat toistaneet vaatimuksen lentokenttien testeihin, eikä vähiten Heathrow'n toimitusjohtaja John Holland-Kaye - jonka mielestä lentokenttien pitäisi antaa testata koronavirusta. Muuten hän sanoo, että Britannia pelaa vain 'karanteenirulettia'. Kulttuuriministeri Oliver Dowden tarjosi heti haistelevan ja hyödyttömän vastalauseen kertoen BBC:lle, että koronavirustestaus lentokentillä ei ole 'hopealuoti' viruksen pysäyttämiseksi. Sanoiko joku niin? Tämä kaikki liittyy vertailuun. Ja viruksen leviämisen todennäköisyys on suurempi rikkomalla pakotettu (ja tarpeeton?) karanteeni. Nykytilanteessa karanteenin luominen tulee olemaan Espanjasta palaajien vankka moraalisuus ja vahva kansalaisvelvollisuus.
