Miksi Suomi karsii perinteisiä kouluaineita aiheiden hyväksi
Suomalaiset koulut pääsevät eroon matematiikan ja maantiedon opetuksessa olevasta ravista, jonka tarkoituksena on valmistaa lapsia tulevaisuutta varten
Suomi, maa, jossa on maailman liberaaleimpia oppimisasenteita, on tekemässä koulutusjärjestelmäänsä radikaalia uudistusta.
Sillä on jo yksi maailman menestyneimmistä koulujärjestelmistä, ja sitä pidetään laajalti koulutuksen mallina, mutta nyt se suunnittelee luopuvansa yksittäisistä aineista ja opettavansa oppilaille yleisempiä 'aiheita'.
Miksi Suomen koulutusjärjestelmä on niin korkealla?
'Poliitikot ja koulutusasiantuntijat eri puolilta maailmaa – myös Iso-Britanniasta – ovat tehneet pyhiinvaellusmatkoja Helsinkiin siinä toivossa, että he voisivat tunnistaa ja jäljitellä sen menestyksen salaisuuden', kertoo. Itsenäinen .
Suomessa lapset aloittavat virallisen koulunkäynnin vasta seitsemän vuoden iässä, ja koulutus on ilmaista aina yliopistoon asti. Koulutarkastajia tai liigataulukkoa ei ole, eikä oppilaita pakoteta suorittamaan tenttejä ennen kuin he ovat 16-vuotiaita. 'Valmistamme lapset oppimaan oppimaan, emme kokeeseen', opetusministeriön Pasi Sahlberg kertoi. Smithsonian-lehti .
Opettajille annetaan enemmän vapautta opettaa mitä he pitävät, eivätkä tiukat kansalliset opetussuunnitelmat rajoita heitä. Koulupukuja ei ole, läksyt on rajoitettu 30 minuuttiin – jopa yläasteella – ja oppilaat kutsuvat opettajiaan etunimillään.
Mikä on uusi ehdotus?
Suomi valmistautuu siirtymään toisen asteen oppilaitoksissa 'aihekohtaisesta opettelusta' 'aihekohtaiseen opetukseen'. Opiskelijat esimerkiksi opiskelisivat Euroopan unionia – joka sisältää kieliä, historiaa, maantiedettä ja politiikkaa – yksittäisten aineiden sijaan. Vaihtoehtoisesti ammatillisen kurssin opiskelijat saavat mahdollisuuden tehdä kahvilapalvelutunteja, jotka sisältävät matematiikkaa, kieliä sekä kirjoitus- ja viestintätaitoja.
Koulut voivat valita, mihin aiheisiin ne haluavat keskittyä. Sekä opiskelijat että opettajat antavat panoksensa. Järjestelmää on kokeiltu useissa pääkaupungin Helsingin kouluissa ja se laajenee ensi vuodesta alkaen useisiin kouluihin. Muutosten toivotaan toteutuvan kouluissa eri puolilla maata vuoteen 2020 mennessä.
Kuka kannattaa?
”Tällainen opetus auttaa lapsia ymmärtämään, miksi he oppivat asioita. Matematiikan tunti voi tuntua turhalta, jos ei ymmärrä, mihin sitä tarvitsee, uudistuksia vetävä pääkaupungin koulutuspäällikkö Marjo Kyllönen sanoi Suomen päivälehdelle. Helsingin Sanomat .
'On kouluja, jotka opettavat vanhanaikaisesti, mistä oli hyötyä 1900-luvun alussa - mutta [opiskelijoiden] tarpeet eivät ole samat ja tarvitsemme jotain 2000-luvulle sopivaa', hän sanoi.
Myös vanhemmat ja opiskelijat ovat kannattaneet uudistuksia, sillä varhaiset tiedot osoittavat, että opiskelijoiden standardit – tai Suomessa tunnetut ”tulokset” – ovat parantuneet lähestymistavan seurauksena.
Kuka on sitä vastaan?
Muutoksia on vastustettu opettajien keskuudessa, jotka eivät tue uuden ehdotuksen yhteistyöllisempää lähestymistapaa, jossa eri aineiden opettajat tekevät yhdessä tuntisuunnitelmia. Kuitenkin lähes 70 prosenttia Helsingin lukion opettajista on nyt koulutettu uuteen menetelmään. 'Olemme todella muuttaneet ajattelutapaa', Helsingin kehityspäällikkö Pasi Silander sanoi. 'On melko vaikeaa saada opettajia aloittamaan ja ottamaan ensimmäinen askel... mutta uuteen lähestymistapaan omaksuneet opettajat sanovat, että he eivät voi palata takaisin.'
