Miksi Britannia ei rakenna tarpeeksi koteja?
Tavoitteita asetetaan, mutta kukaan ei ole vakuuttunut niiden saavuttamisesta
Christopher Furlong / Getty Images
Iso-Britannia ei rakenna tarpeeksi taloja.
Se ei ole uusi paljastus: vuonna 2005 asuntotarjontaa käsittelevä Barker Review totesi, että Yhdistyneen kuningaskunnan on rakennettava 250 000 asuntoa vuodessa pysyäkseen kysynnän tasalla. Lukua ei ole saavutettu 1970-luvun puolivälin jälkeen.
Viime vuonna Englannissa aloitettiin 162 880 uutta asuntoa ja valmistui 147 960 - enemmän kuin koskaan viimeisen vuosikymmenen aikana, kertoo Englannissa. BBC .
Hallitukset ovat niinä vuosina edelleen asettaneet rakennustavoitteita yli 200 000 taloa vuodessa, kun taas toryt tämän kesäkuun vaaleissa lupasivat rakentaa 300 000 taloa vuodessa vuoteen 2022 asti.
Lähes kukaan ei kuitenkaan näytä olevan vakuuttunut, että nämä luvut hylkäävät pitkän aikavälin trendin ja todella osuvat siihen.
Tämän suorana seurauksena ovat jatkuvasti nousevat asuntojen hinnat, jotka ovat lähellä ennätystasoa voimakkaista vastatuulesta huolimatta ja joiden ennustetaan nousevan edelleen tänä vuonna.
Tässä käsittelemme kahta yleisimmin mainittua suurta sateenvarjoongelmaa - ja ehdotamme tapoja korjata ne.
Maasta pula
'Maa on tärkein pitkän aikavälin rajoite, samaa mieltä sekä yksityisen sektorin Home Builders' Federation (HBF) että taloyhtiöitä edustava National Housing Federation (NHF), sanoo BBC .
Siitä, että Iso-Britannia on tiheästi asuttu maa, on väitetty pitkään ja se oli yksi tärkeimmistä Brexit-argumenteista maahanmuuttoa vastaan.
Kuitenkin vuonna 2015 Keskustelu lainatut luvut osoittavat, että maa on itse asiassa vasta neljäs Euroopassa Belgian, Alankomaiden ja jopa Maltan jälkeen.
Lisäksi mukaan a Financial Times Viime lokakuun data-analyysissä vain 10–15 prosenttia maasta on kehitetty koteihin.
Meillä on luonnollisesti paljon tarpeellista viheraluetta, myös maanviljelyä varten, otettava huomioon, mutta luvut viittaavat siihen, että maasta ei ole niin paljon pulaa kuin luulisi.
Suurempi ongelma on löytää maa-alueita, joilla on työpaikkoja massiivisesti rakennetuilta alueilta, kuten Lontoosta, joita ympäröivät suojellut 'vihreät vyöhykkeet'.
Siihen lisätään talonrakentajien ostamia, mutta rakentamattomia maa-alueita, vaikka heillä olisi rakennuslupa.
NHF sanoo, että Yhdistyneellä kuningaskunnalla on puoli miljoonaa asuntoa pulaa siitä, mitä tarvitaan kysynnän tyydyttämiseen, mutta Huoltaja arvioi, että rakennuttajat istuvat maalla, johon mahtuu yli 600 000 kotia.
Ratkaisu
Yksi argumentti on siirtää taloudellista kysyntää pois jo ennestään ylikansoitettuilta alueilta - esimerkiksi Skotlanti on selvästi alle Euroopan keskimääräisen väestötiheyden - mutta se on pitkän aikavälin huolenaihe.
Sillä välin maan vapauttaminen sinne, missä sitä halutaan, tarkoittaa hylättyjen alueiden ottamista käyttöön ja luultavasti myös tapoja rakentaa Lontoon kaltaisten alueiden ympärille syömättä kaikkia Britannian viheralueita.
Suoja suosittelee 'vihreiden vyöhykkeiden vaihtoja', joissa rakennetut suojelualueet korvataan uudella viheralueella muualla.
Mitä tulee kehittäjiin, tästä käydään keskustelua, ja talonrakentajat itse sanovat, että joissakin tapauksissa on ongelmia, jotka liittyvät julkiseen infrastruktuuriin, kuten kulkutiet ja julkiset palvelut, jotka eivät ole käytössä kehitystyön loppuunsaattamiseksi.
Integroitu suunnitelma, jossa hallitus tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa varmistaakseen, että infrastruktuurimenot ohjataan sinne, missä niitä eniten tarvitaan, voisi olla vastaus.
Suunnittelu viivästyy
Talonrakentajat vetoavat jatkuvasti suunnittelun viivästyksiin kehittämisen puutteen vuoksi - a kysely Vuonna 2015 95 prosenttia totesi aivan oikein, että talonrakennustavoite jää saavuttamatta vuonna 2016.
Vastauksena hallitus sanoo, että se on kansallisen suunnittelupolitiikan kehyksen kautta vähentänyt suunnittelusääntökirjan tuhansista sivuista vain 50:een ja että yksityiskohtaisten rakennuslupien määrä nousi viime vuonna 261 000 kotiin.
Ratkaisu
Kriitikot sanovat, että osa ongelmaa on se, että kuntien budjettileikkaukset ovat jättäneet valtuustot ilman työvoimaa käsitellä hakemusten tasoa, jota tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Siihen lisätään kaavoitusjärjestelmään luontainen paikallisuus, kun hallitus tekee rakennusmaan tunnistamisen valtuuston huolenaiheeksi. Tämä johtaa usein siihen, että valtuustot kohtaavat jyrkkää vastustusta uusien asuntorakentamisen suunnitelmia kohtaan.
Tätä voitaisiin lieventää varmistamalla, että kuntien käyttöön annetaan resurssit ja virtaviivaistaa rakennuspaikkojen etsimistä.
