Ei virheitä: STK London -ravintolaarvostelu
Se voi olla kohtaus, mutta täällä on vakavaa ruoanlaittoa meneillään

Kävitkö edes STK:ssa ilman kuvaa? kysyy yksi Instagram-käyttäjä äskettäisen STK-vierailunsa jälkeen. Hän on myös oikeassa – Lontoon keskustassa sijaitseva ravintola on paikka, jossa ei vain voi nähdä ja tulla nähdyksi, vaan myös napata upea kuva itsestäsi ja jakaa se Instaversen kanssa.
Heti kun saavut, on helppo ymmärtää, miksi STK:sta on tullut niin suosittu sosiaalisen median tausta. Kaikki ulkonevat kiillotetusta teräksestä ja vaaleanpunaisista neonvaloista näyttää siltä, että se olisi rakennettu tyylikkään, vain vieraslistalla olevan yökerhon leikkeistä. Ehkä sisustuksesta johtuen STK:n väkijoukko on pukeutunut yhdeksään asti hienoimpiin paitoihinsa, suppeisiin farkkuihin ja nihkeisiin cocktailmekkoihinsa.
Joillekin se saattaa tuntua paljon, mutta ainakin tälle arvostelijalle on jotain virkistävää siinä, että ihmiset pukeutuvat illalliselle. Oli aika, jolloin ulkona syöminen oli aina tilaisuus; kun ihmiset pukeutuivat ylleen mennäkseen suosikkiravintolaansa ja viettääkseen siitä kunnon illan. Nyt, hyvässä tai pahassa, edes Michelin-tähdet eivät vaadi kengät riisumaan.
STK:ssa ruokailijoiden tarkkaileminen on tietysti vain osa nautintoa, sillä niin hyvä kuin kaikki katsojat ovat, ruoka on vielä parempaa.
Ei tule yllätyksenä, että STK:n ruokalistalla on korkealaatuista naudanlihaa, mutta lyhyt ruokalista on täynnä myös ei-lihallisia esillepanoja. Tarjoilijamme ohjaamana The Week Portfolio aloitti mustekalalla ja cevichellä – järkevän kevyellä tapaa saada asiat käyntiin, kun otetaan huomioon, mihin suuntaan aioimme viedä pääruokamme.
STK:n näkemys cevichestä on suhteellisen klassinen. Keltaevätonnikala tulee pitkälle, ohuelle lautaselle, päälle seesaminsiemenpestoa ja päälle paprikamaissilastuja ja ohuiksi viipaloituja retiisiä. Paahdettu mustekala oli yhtä hyvä. Suuret, ruskistuneet lonkerot kikhernesosepeitteellä, jossa on välimerellistä aurinkokuivattujen tomaattien ja oliivien sekoitus.
Instagram-postauksen tai kahden jälkeen oli pääruoan aika: kaksi STK:ta pls.
Valitsin 200 g viljalla syötetyn fileepihvin, kun taas ystäväni lihottui 350 g:n kylkiluulla. Molemmat olivat USDA:n (United States Department of Agriculture) naudanlihaa. Itse asiassa suurin osa ruokalistalla olevista pihveistä on kotoisin Yhdysvalloista, mikä huolimatta mahdollisista ruokakilometreistä huolestuneesta takaa uskomattoman maukkaan lihapalan.

Kaksi pihviä olivat erinomaisia ja tehty täydellisesti vaatimuksiemme mukaisesti. Yhdessä näennäisen pohjattoman makaronijuuston ja parmesaanitryffelilastujen kanssa huomasimme olevanmme täysin tappiollinen loppuun mennessä, emmekä pystyneet nauttimaan minkäänlaista jälkiruokaa. Mikä vaikutti jälkikäteen ajatellen virheeltä, kun otetaan huomioon näyttävät jälkiruoat, joita näimme kuvattuna läheisissä pöydissä.
STK on ehdottomasti kohtaus, mikä tarkoittaa, että se ei ole kaikkien kuppi teetä, mutta loisteen ja häpeämättömän selfie-glamourin alla täällä tapahtuu vakavaa ruoanlaittoa. Kun haluat oikean pihvin, matka STK:lle ei ole virhe.
STK ME London -hotellissa, 336-337 Strand, Lontoo WC2R 1HA; togrp.com/venue/stk-london