Makedonialaiset boikotoivat kansanäänestystä nimenmuutoksesta
Äänestys olisi tasoittanut maan tietä EU:hun ja Natoon, mutta nyt sen tuleva suunta on epävarma
Dimitar Dilkoff/AFP/Getty Images
Hieman yli kolmasosa makedonialaisista on äänestänyt maamerkkiäänestyksessä maan nimen muuttamisesta Pohjois-Makedoniaksi, mikä asettaa heidän tiensä Natoon ja EU-jäsenyyteen kyseenalaiseksi.
Jo ennen äänestyspaikkojen sulkemista kansanäänestyksen boikotoimista vaatineet lähtivät kaduille juhlimaan alhaista äänestysprosenttia, joka on ensimmäinen vakava isku länsimielisen hallituksen politiikalle sen jälkeen, kun se otti vallan viime vuoden toukokuussa. Reuters .
Makedonialaisilta kysyttiin 'take-or-break' -äänestyksessä siitä, siirtyisikö strateginen Balkanin maa länteen: Kannatatko jäsenyyttä Euroopan unionissa ja Natoon hyväksymällä sopimuksen Makedonian tasavallan ja Makedonian välillä. Kreikan tasavalta?.
Ehdotettu pohjoinen etuliite saattaa vaikuttaa vähäiseltä sanoo AIKA , mutta se koskettaa hermoja entisessä Jugoslavian tasavallassa, joka julisti itsenäisyyden vuonna 1991, ja Kreikassa.
Ateena on pitkään väittänyt, että sen pohjoisen naapurin nimi edustaa kulttuurista ja alueellista vaatimusta sen omasta pohjoisesta Makedoniasta, Aleksanteri Suuren syntymäpaikasta.
Kiista on ollut kompastuskivi suhteissa lähes kolme vuosikymmentä sitten, jolloin maasta tuli virallisesti entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia tai lyhennettynä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.
Tauko umpikujassa maiden välillä tapahtui kesäkuussa Makedonian pääministerin Zoran Zaevin ja hänen kreikkalaisen kollegansa Alexis Tsiprasin välisten kuukausien neuvottelujen jälkeen.
Molemmat johtajat ovat työntäneet niskansa poliittisesti ja kohtaavat kotimaisten kriitikkojen voimakasta vastustusta, The Daily Telegraph sanoo.
Mukaan CNN Monet Makedoniassa näkevät sen kerran elämässä tapahtuvana tilaisuutena käynnistää talouden elpyminen, ja kaupan välittäjä Zaev kannattaa Nato-jäsenyyttä tuoden Makedoniaan kaivattua investointia.
Toiset kuitenkin paheksuvat syvästi sitä, että heidän on lisättävä maantieteellinen tarkenne maansa nimeen sanoen, että Pohjois-Makedonia on nöyryytys ja heikentää maata maailmannäyttämöllä, kertoo Telegraph.
Presidentti Gjorge Ivanov oli yksi niistä, jotka sanoivat boikotoivansa äänestystä ja kuvaili ehdotettua sopimusta historialliseksi itsemurhaksi.
Mikään äänestys ei ole ollut yhtä historiallinen – tai sellaisista tunteista täynnä – sen jälkeen, kun maa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, sanoo Huoltaja . Lehti lisää, että kansanäänestyksen taustalla on polarisoituminen, mahdollisesti räjähtäviä tunteita ja Venäjän kerrotaan tehostavan salaisia ponnisteluja Makedonian syleilemiseksi lännessä.
Mielipidemittaukset ennen sunnuntain äänestystä antoivat noin 70 prosentin kannatuksen EU:hun ja Natoon liittymiselle, mutta kaikki katseet keskittyivät äänestysprosenttiin, kun oppositiokonservatiivit ja nationalistiryhmät kehottivat kansanäänestystä boikotoimaan osana laajaa ja organisoitua disinformaatiokampanjaa, jonka monet uskovat olevan järjestetty. Moskovasta.
Venäjän kiinnostus äänestystä kohtaan tuskin on yllättävää. NBC News sanoo, että Balkan on ollut Venäjän ja Naton välisessä köydenvetossa vuosia,
Kreml vastusti avoimesti sunnuntain äänestystä, ja Venäjän suurlähettiläs sanoi, että Makedoniasta voi tulla laillinen kohde, jos Moskovan ja Naton väliset suhteet heikkenevät entisestään.
Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis sanoi matkallaan pääkaupunkiin Skopjeen viime viikolla, ettei ollut epäilystäkään siitä, että Venäjä siirtää rahaa ja harjoittaa laajempaa kampanjaa nimenmuutoksen horjuttamiseksi.
Osoituksena Makedonian länsisuuntautumisesta alueelle ja koko Euroopalle on Mattis vain yksi joukosta kansainvälisiä johtajia, jotka ovat laskeutuneet pieneen, vain kahden miljoonan asukkaan maahan viime viikkoina. Muita ovat Saksan liittokansleri Angela Merkel, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja EU:n ulkopoliittinen päällikkö Federica Mogherini.
Näyttää kuitenkin siltä, että tähtihoito ei ole onnistunut lisäämään äänestysprosenttia, sillä vaalivirkailijoiden alustavien raporttien mukaan hieman yli kolmasosa makedonialaisista äänesti kansanäänestyksessä.
Makedonian perustuslain mukaan kansanäänestysten äänestysprosentin on oltava yli 50 prosenttia, jotta tulos olisi pätevä, mutta hallitus oli aiemmin kuvaillut sunnuntain äänestystä ei-sitovaksi, mikä tarkoittaa, että se voi pitää tulosta tarkana heijastuksena yleisestä mielipiteestä riippumatta osoittautua.
