Katsooko Venäjä taas Georgiaa?
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev uhkaa 'kauhealla konfliktilla' naapurivaltioiden lähestyessä Natoon liittymistä
Venäjän joukot Etelä-Ossetiassa vuoden 2008 hyökkäyksen aikana
Getty Images
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev on varoittanut, että Georgian mahdollisuus liittyä Pohjois-Atlantin liittoon (Nato) voi laukaista kauhean konfliktin ja kyseenalaistanut, miksi sotilasliitto harkitsisi tällaista toimenpidettä.
Medvedevin eiliset kommentit tulivat viikkoja sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin varoitti Natoa luomasta tiiviimpiä suhteita Ukrainaan ja Georgiaan ja sanoi, että tällainen politiikka on vastuutonta ja sillä olisi seurauksia. Reuters raportteja.
Nato edellyttää, että kaikki jäsenmaat suostuvat puolustamaan muita jäsenmaita vastauksena minkä tahansa ulkopuolisen osapuolen hyökkäykseen. Venäjä ei ole jäsen.
Itsenäinen valtio rajoittuu entisen Neuvostoliittovaltion Georgian kanssa ja kävi lyhyen mutta seurauksellisen sodan naapuriaan vastaan vuonna 2008 Georgian mahdollisesta liittymisestä Natoon.
Georgian ulkoministeriö on tuominnut Medvedevin ilmeiset uhkaukset uudesta konfliktista ja väitti Venäjän järjestävän laajamittaisia sotilasharjoituksia, joihin osallistui tuhansia joukkoja ja satoja ajoneuvoja irtautuneilla Abhasian ja Etelä-Ossetian alueilla.
Meidän ei pitäisi pelätä kutsua asioita niiden nimillä. Se, mitä Venäjä teki ja tekee suvereenia hallitusta vastaan, on Venäjän [ja] Georgian välinen sota; se on aggressiota, se on miehitys ja se on kaikkien kansainvälisten normien vastaista, Georgian presidentti Giorgi Margvelašvili sanoi Puolan, Liettuan, Latvian ja Ukrainan ministereille kokouksessa pääkaupungissa Tbilisissä.
Hyökkääjän ruokahalu on vain lisääntynyt hyökkäyksen jälkeen, hän sanoi.
Mitä tapahtui vuonna 2008?
Georgian Natoon liittymistä koskeva keskustelu on pitkäaikainen ja kiistanalainen. Tammikuussa 2008 maa esitti kysymyksen yleisölle ei-sitovassa kansanäänestyksessä, jossa 77 prosenttia sen kansalaisista kannatti liittoumaan liittymistä.
Nato vakuutti myöhemmin Georgialle, että se voisi liittyä.
Tällaisen toimenpiteen uhka kuitenkin sai maan suhteet Venäjään huonontumaan nopeasti, mikä laukaisi diplomaattisen kriisin, joka johti lopulta sotaan ja Venäjän omien Georgian liittämiseen. Medvedev oli tuolloin Venäjän presidentti.
Venäläiset panssarit saapuivat Etelä-Ossetiaan 7. elokuuta 2008 sillä teeskennellä, että he tulevat auttamaan alueen kansalaisia, joista monille oli Kreml antanut Venäjän passin.
Muutamassa päivässä Venäjän joukot paikallisten separatistien tukemana olivat saaneet Etelä-Ossetian täydellisen hallintaansa ja jopa hyökkäsivät Tbilisin esikaupunkiin.
Separatistin Abhasian tasavallan, Georgian länsiosan syrjäisen alueen, armeija käytti tilaisuutta hyväkseen avatakseen toisen rintaman Georgiaa vastaan ja julistaakseen itsenäisyyden Venäjän avulla.
Venäjän armeijan ollessa valmiina etenemään Tbilisiin, Medvedev hyväksyi Euroopan unionin välittämän aselevon, vaikka Venäjä kieltäytyikin luopumasta Abhasiasta ja Etelä-Ossetiasta.
Voiko sota syttyä uudelleen?
Kysyttäessä, mitä tapahtuisi, jos Georgia liittyisi Natoon ilman kahta kiistanalaista aluetta, ja onko konfliktin vaaraa, Medvedev vastasi: Kyllä, selvästikin, koska pidämme Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa itsenäisinä valtioina. Ymmärrämme, että jos jokin muu maa väittää olevansa osa sen kansallista aluetta, sillä voi olla vakavia seurauksia.
Siksi toivon, että Naton johdolla on tarpeeksi järkeä olla ryhtymättä tähän suuntaan.
Siitä huolimatta sekä Georgia että Nato näyttävät olevan halukkaita uhmaamaan Venäjää. Reuters raportoi, että merkittävät Georgian poliitikot haluavat edelleen maansa liittyä länsimaiseen sotilasliittoon, kun taas Naton johtajat keskustelivat suhteista Georgian huippukokouksessaan Brysselissä heinäkuussa.
Artikkelissa, joka on tarkoitettu Huoltaja , Tamar Beruchashvili, Georgian suurlähettiläs Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kirjoittaa, että 20 prosentin miehittäminen suvereenin Georgian alueesta ja jatkuva sotilaallinen rakentaminen heikentää vakavasti turvallisuutta ja rauhaa laajemmassa Euroopassa ja vaatii vakavaa sitoutumista kansainväliseltä yhteisöltä. Naton jäsenten on tuettava yksipuolista tukeaan kansakunnalle, Beruchashvili sanoo.
Suurin osa tästä voi kuitenkin olla poliittista retoriikkaa ja puhetta, Ajat ehdottaa. Huolimatta suullisesta tuesta Georgialle, jotkut länsimaiset diplomaatit ilmaisevat yksityisesti huolestuneisuutensa sen mahdollisuudesta liittyä Natoon, sanomalehti sanoo. He uskovat, että liitto ei pystyisi suojelemaan sitä konfliktissa Venäjän kanssa.
Lisäksi Naton sääntöjen mukaan maat, joissa on alueellisia konflikteja, eivät voi liittyä liittoumaan.
